Oih ja voih, Lontoosta on tullut yksi lempparikaupungeistani, ellei jopa numero 1 tällä hetkellä. Siellä on kaikkea: paljon nähtävyyksiä, mainiot ostosmahdollisuudet ja teattereita vaikka muille jakaa.
Matka meni kaikenkaikkiaan hienosti ja matkalaukku painoi jostain syystä aika paljon enempi paluumatkalla kuin mennessä :). Kolme yötä on aivan liian vähän ja kaksi päivää tuleekin ahdettua sitten aikas täyteen kaikenlaista ohjelmaa. Seuraavalla kerralla voisi kokeilla vaikka viittä yötä...
Tässä muutamia kuvia selostuksineen:
Osallistuimme opastettuun kävelykierrokseen, kohteena Greenwich. Oppaana meillä oli Nicholas Day, myös näyttelijänä tunnettu. Pakko tunnustaa, että mulle ei näyttänyt tutulta. Kotona sitten katsoin, että mies on ollut lähes 60 eri roolissa...
Matka meni kaikenkaikkiaan hienosti ja matkalaukku painoi jostain syystä aika paljon enempi paluumatkalla kuin mennessä :). Kolme yötä on aivan liian vähän ja kaksi päivää tuleekin ahdettua sitten aikas täyteen kaikenlaista ohjelmaa. Seuraavalla kerralla voisi kokeilla vaikka viittä yötä...
Tässä muutamia kuvia selostuksineen:
Osallistuimme opastettuun kävelykierrokseen, kohteena Greenwich. Oppaana meillä oli Nicholas Day, myös näyttelijänä tunnettu. Pakko tunnustaa, että mulle ei näyttänyt tutulta. Kotona sitten katsoin, että mies on ollut lähes 60 eri roolissa...
Matkalla Thamesia pitkin, maisemina mm. City Hall ja monia muita rakennuksia, joita en nyt muista nimeltä.
Maisemaa Greenwichistä, mm. Canary Wharf, Old Royal Naval College ja Time Ball.
Kevättä ilmassa...
Fish and Chips tietenkin :)
Illalla The Old Viciin katsomaan Six Degrees of Separation. Paikat oli rivillä 9 eli varsin hyvät. Oli hieman epätodellinen olo, kun näki Anthony Headin livenä lavalla. Olishan tuota pisempäänkin katsellut. Täytyy kokeillaa metsästää kuva ja nimmari jollain konstilla... Toinen juttu onkin, onnistuuko. Katsoin muuten You Tubesta kokoelman Nescafen mainoksia, jossa Anthony oli 1980-luvulla. Pari ensimmäistä näytti tutuilta eli taisivat pyöriä Suomessakin aikanaan.
I Knit London kuului käyntikohteisiin. Lähimmäksi pääsee, kun loikkaa ulos maanalaisesta Waterloo-asemalla (harmaa Jubilee -linja). Ikkunassa oli aikas isot puikot, mikähän lienee koko? :) Mukaani lähti Lace Blocking Kit eli noin metrin pituinen pahvituubi, jossa kaikki tarvittava. Saattoi aiheuttaa hieman hämmennystä läpivalaisussa rautatieasemalla, mutta pääsin matkaan tuubin kera. Ostin myös parit lyhyet bambupuikot, kaksi lehteä, vyyhdin Hand Maiden -lankaa ja kaksi "siimaa" KnitPro -puikkoihin.
Muitakin ostoksia tuli, mutta en pitkästytä niillä lukijoita :). Mainitsen vielä sen verran kuitenkin, että ostin namia suklaamysliä Marks & Spenceriltä. Tutustuin siihen viimeksi, joten oli ostettava lisää. Ihanaisen rapeaa ja suklaata on oikeastikin mukana eikä vain häivähdys. Uutena tuttavuutena saman "sarjan" mansikkamysli, ei vielä testattu kuitenkaan.
Oo-oo mikä matka. *Kuola valuu*. Tuo lankakauppa pitäis katsastaa ja monta muutakin paikkaa. Lontoossa seikailin 1970, eli taitaisin tänä päivänä eksyä kun niin paljon muuttuu maisemat vuosikymmenissä.
VastaaPoistaKylläpäs kuullosti mukavalta matkalta:)
VastaaPoistaMinäkin vielä joskus haluan päästä Lontooseen. Se on aina ollut toivelistallani, mutta en vielä ole sinne asti päässyt;)
Oijjoijoi miten ihanalta kuulosti matka! Kylläpä tekisi hyvää jokin tuollainen näin kevään kynnyksellä. Kaunis tuo huivi, jonka olet virkannut.
VastaaPoistaPs. postilaatikko kolahtaa pian...
T. Sny
Mielekäs matka on aina kannattawa ja siitä jää parhaat muistot. Mitä oot neulonu noilla metrin puikoilla ... ? <3 : )
VastaaPoistaHauskaa pääsiäistä ... <3