Ne, jotka mua tuntee vähääkään, tietävät, että hameet ja minä eivät oikein tulla toimeen. Mun kinttuja ei vaan ole luotu esiteltäviksi ja hameiden kanssa niin käy. Eli housut rules 99,99% ajasta. Ettäs tiedätte.
Joskus harvoin ja hyvän syyn vallitessa saatan kuitenkin lipsua - tietyin ehdoin. Hameen pitää olla pitkä. Ja mielellään musta :). Mutta ainakin pitkä. Maataviistävä malli. Viimeksi mut on bongattu hameessa viime kesänä exän kaverin häissä. Seuraavan kerran mut saatetaan bongata hameessa syyskuussa työkaverin häissä.
Sain oudon päähänpiston ja ompelin hameen. Vaatteiden ompelu ei multa yleensä oikein onnistu, liikaa suunnittelua ja voi mennä pieleen niiiiiin monessa kohtaa sopivuuden ja istuvuuden kanssa. Piti silti kokeilla. Guuglailin hameiden ohjeita ja inspiraatio iski, kun vierailin Kalastajan vaimon blogissa. Tykkään muuten ko. blogin kuvista, kauniita.
No kuitenniin, ko. ohjetta enempi tai vähempi seuraten aloin ompeluprojektini. Kangas on viskoosia eikä pahemmin ryppyillyt missään mielessä. Positiivinen yllätys. Toinen mukava ylläri oli, että hameesta tuli sopiva! Vyötärökaitaleet ja kaikki. Uhrasin yhdet housut (joita en ole koskaan edes käyttänyt), sillä tarvitsin vetoketjun enkä malttanut odottaa maanantaita ja kauppojen aukeamista.
Jostain syystä mä en ole aina tavanomaisten vaatekappaleiden ystävä, vaikka yleensä pukeudunkin varsin tylsästi. Nyt piti kuitenkin kokeilla jotain muuta ja uutta, joten leikkasin hameen helmasta (edestä) hieman pois ja laskostelin tilalle punaista silkkisatiinia. Päälle vielä mustaa pitsinauhaa peittämään tuplatikkauksia.
Pituutta hameella on maahan asti, mutta kenkien kanssa kenties en luuttua lattioita :). Vuorikangas täytyy vielä ommella ja asentaa jossain vaiheessa paikoilleen, mutta se tapahtuu jonain toisena viikonloppuna. Vaikka kangas on mustaa, se ei ole kovin paksua, joten valo pääsee läpi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti